Meiän yritys on toiminut jo parikymmentä vuotta. Aloitettiin muutamalla ohjelmapalvelulla, kun piti saaha hieman lisätuloja perusporotallouven lisäksi. Etenkin joulun alla päivässä saattoi käyvä lentokoneittain brittituristeja porotilalla juomassa kotakahvit ja ajamassa pienen jengan. Paljon ei yhestä turistista tullut rahaa, mutta liukuhihnatyöllä pääsi ansioille.
Joulusesonki on kuitenkin lyhyt ja viime vuosina lunta ei ole välttämättä vielä ollut marraskuussa, joten on pitänyt alkaa miettiä erilaisia tuotteita tarjota matkailijoille.
Tuotekehittelyä varten käytiin tarinakoulutus, joten entiset erilliset tuotteet ovat saaneet tarinan kautta ”lihaa luiden päälle” ja kaikki liittyy kaikkeen. Työntekijät tuntevat tarinan ja nouvattavat sitä. Ei se kaikki totta ole, mutta vaikkapa taukopaikoilla kerrotaan lappilaisia tarinoita. Nykyään oppaat on kuin näyttelijoitä, heiän pitää olla sisällä tarinassa koko ajan kun vieraita on läsnä. Pikkuinenkin lipsuminen tärvää tunnelman.
Erityisesti meiän silmät avautuivat, kun Sanna esitteli LEOn elämyskoulutuksessa elämyskolmion.
Siitä näkee, kuinka elämyksen voi jakaa pieniin osiin ja arvioia sitten mitä kaikkea omasta tuotteesta löytyy. Kolmion avulla me huomattiin, että jotain puuttui, mutta toisaalta opittiin arvostamaan tuotettamme uuvella tavalla, ei sitä ollut osannut ennen sillä tavalla vieraan silmin ajatella.
Jokkainenhan me ollaan yksilöitä, eikä me voia taata, että kaikista tuntuu samalta, vaikka kaikki onnistuisikin säätä myöten, mutta aika hyvä käsitys meillä nyt on siitä, mitä me tarjotaan ja mitä vieraat tulevat meiltä hakemaan. Se onkin ihan muuta kuin se entinen rekirumba ja siitä pystyykin pyytämään ihan erilaisen hinnan.
Vieraien kanssa pittää olla ihan erilailla yhteyksissäkin kuin ennen, kun ne tuli matkanjärjestäjän kautta. easkel-koulutuksen kautta me opittiin käyttämään muutakin kuin sähköpostia, eikä se ensikauhistuksen jälkeen ole ollut mitenkään vaikeaa.
Meillä on ihan kivat verkkosivut ja nyt me ollaan myös Facebookissa. Sinne on viety kuvia ja videonpätkiä sekä kerrotaan lähinnä säähän liittyviä havaintoja. Erityisesti revontulet näyttää kiinnostavan kovasti, niitä päivityksiä kommentoiaan ja tykätään ahkerasti. Sillä tavalla tieto meistä leviää myös meiän tykkääjien piireihin.Facebookissa on myös näppärä kuulostella, millä mielin asiakkaat ovat tulossa, mitä he oottaa ja millaista oli ollut. Siinä samalla hoituu myös osa markkinoinnista ihan omin voimin.
Siellä koulutuksessa annettiin myös vinkkejä, kuinka netissä ei tarvitse jatkuvasti roikkua, jos haluaa pysyä kärryllä, mitä maailmalla puhutaan. Google Alertsilla ja Social Mentionilla saahaan heti tietää, jos meistä tai vaikka kilpailijoista puhutaan jossain päin nettiä. Näistä asioista ihan innostuu kun alkaa ymmärtää niitä, niin nyt me on ruvettu seuraamaan RSS-syötteillä myös mitä maailmalla alasta ylipäätään kirjoitettaan ja mitä sähköisiä härpäkkeitä on otettu käyttöön. Meiän elämyskouluttajien nettisivuilta ja FBstä löytyy usein se viiminen tieto.
Uusi juttu on meiän yrityssivu Pinterestissä, sinne luotiin jokaiselle elämykselle oma taulu, joihin liitettiin hienoja kuvia omilta sivuilta, vieraijen blogeista ja matkailun ejistämisfirmoilta. Se on niin uusi juttu, ettei sen menestyksestä vielä osaa sanoa, mutta kun kuvat ovat jo olemassa, ei siinä ollut suurempaa vaivaa.
Nythän jokkaisella vieraalla alkaa olla hieno kännykkä ja niillä ne räplää koko ajan. Siitä saatiin ajatus tutkia, voisiko kehitellä jottain uutta siihen liittyen. Mehän ollaan niin kaukana kaikesta, ettei vieraat voi lähteä illalla muualle viihteelle vaan siinä ne meiän mailla omin päinkin kulkee. Revontulia ne tietenkin oottaa näkevänsä, mutta eihän se aina onnistu. Tuo juuri julkaistu Laplication kännykkässä antaa kuitenkin aika hyvän kuvan siitä, miltä ne näyttää.
Lappia myyvään 8 vuodenajan paikkana, ja siitä saatiin ajatus hyövyntää kuvia ja viteoita myös paikkoihin liitettynä. Tuolla lenkkipolun varrella on sellaisia QR-koodeja, jotka näyttää sitten kännykässä millaista tuolla paikalla on eri aikana tai joista voi kuunnella tarinoita vaikka näkistä tai soan ajalta. Lapset on erityisesti tykännyt kuunnella suven ulvontaa Susikallion päällä, aika toenmukaiselta se kuulostaa minustakin iltapimmeellä. Vieraat saa myös sytytellä laavulle tulet omin päin, mutta harva kaupunkilainenhan se nykyään osaa tulet tehä. Siitäkin on tehty ihan viteo-ohjeet, että ossaavat sammuttaa tulet ja tietävät mistä saa poltettavaa ottaa.
Ne viteot on näppäriä siinäkin, että meille tulee yhä enemmän yksittäisiä matkustajia kaikista maailmankolkista. Englanniksi me pärjätään hyvin, mutta ei ne kaikki asiakkaat näitä tarinoita ymmärrä ees sillä kielellä. Jotta ne saisi enemmän irt matkasta, niitä tarinoita on meiän ulkomaiset AMK-harjoittelijat kääntäneet omille kielilleen. He ovat myös osanneet kertoa, miten eri lailla eri maissa asiat nähhään. Jos vieras on halunnut erämaahan, sille saattaa olla tarpeeksi jännittävää käyvä tuolla lammenrannalla iltapimeällä.
Uusin juttu on sellainen CRM, jossa me yhteen ohjelmaan on kerätty kaikki tieto, mitä meillä on asiakkaista. Mehän toivotaan, että sama asiakas palaa takaisin, niin on se hyvä tietää, mitä sille viimeksi järjestettiin ja mitä se tykkäsi. Sieltä voi lähettää vakiasiakkaille myyntikirjeitä uusista jutuista. Siihen CRMään saa yhistettyä myös verkkokaupan, mitä pittää kyllä suunnitella kunnolla. Toinen uusi virittely on myyvä meiän elämyksiä myös Elämyslahjat-sivulla. Siinäpä mainio lahja sellaiselle jolla on jo kaikkea.
Asiakas kertoo
Viimeksi minä olin tyttökavereiden kanssa teatteri- ja shoppailumatkalla Lontoossa, mutta nyt minä halusin jotain erilaista, jotain fyysistä, ulkoilmaa ja kaunista luontoa. Facebookissa kaverit heti innolla ehdottelivat kaikenlaista ja keskustelupalstoilta sai myös hyviä ideoita. Niistä minä sitten pinnailin kuvia Pinterestiin Next vacation -boardiin.
Niistä alkoi sitten tulla jonkinlainen käsitys siitä, että tällä kertaa lähden Lappiin johonkin elämysyritykseen. TripAdvisorissa olikin kivoja arvosteluja ja YouTubessa videoita sen valmitsemani yrityksen tarjonnasta. Facebookissakin ne on olleet mukana ahkerasti keskustelemassa ja vastailemassa vieraiden kysymyksiin.
Kauas on pitkä matka, joten matkan varrella me syötiin ja yövyttiin. FourSquarella tarkastettiin minne mennään syömään ja GoogleMapsista oltiin katsottu, että hotellin ympäristö näyttää kivalta.
Perille pääsy oli kuin tulisi vanhan tutun luokse, niin paljon oli netistä selvinnyt etukäteen. Pihalla oli lemmikkiporo Kasper, joka piti rapsutuksista, niin kuin YouTubesta olin nähnytkin. Facebookista olin seuraillut lapinkoira Sallan pentujen touhuja ja siitä lähtikin ensimmäinen päivitys FBhen.
Niin korvessa me oltiin, että verkkoa ei aina ollut, mutta kännykällä ikuistin maisemia ja tekemisiä ja latasin ne sitten myöhemmin verkkoon. Tulikin heti Wish I was there -kommentteja. Niinpä, jospa lähtevät ensi kerralla mukaan. Oli aika eksoottista nukkua itse tehdyssä lumiluolassa, kun ulkona oli hyytävää. Makuupussissa porontaljalla nukuin hievahtamatta aamuun asti! Oli se välillä rasittavaakin, kivalla tavalla. Aamukahvin keitto täytyi aloittaa tulta virittelemällä, opas oli siinä mukana mutta itse pystyin tekemään kaiken. Eipä ole edes Starbucksin kahvi maistunut niin hyvältä!
Tuntui siltä, kuin olisin voittanut itseni. Ehkä selviäisin hengissä tuollaisessa tilanteessa aivan yksinkin. Nyt ei paniikki iskenyt, kun oli apu lähellä koko ajan.
Pinterestissä on uusi boardi My Vow Vacation. Kuvia on heti alettu pinnata eteenpäin ja niitä myös kommentoidaan. Facebookissa jatketaan fiilistelyä muiden osallistujien kanssa ja suunnitellaan tulevaa. TripAdvisoriinkin kirjoitin arvostelun, kun yrittäjä pyysi, mutta samaa suitsutusta se oli kuin muillakin. Hän kävikin siellä pian kommentoimassa ja kiittämässä arvioinnista.
Kaiken kaikkiaan matka oli vielä paljon enemmän kuin siltä osasin odottaa, ja sitä olenkin hehkuttanut jo kaikkialla.
Seuraavaa reissua varten aion muuten ladata kännykkään Googlen FieldTrip-appsin.
-------------------------------------------------------------------------------------
Löydät kirjoituksen teoriataustan ja lähteiden kanssa täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti